Hellon mukana luomassa suosituksia Suomen seuraavalle hallituskaudelle palvelumuotoilun keinoin

Viime vuosina Hellonia on pyydetty avuksi fasilitoimaan lukuisten erilaisten organisaatioiden strategiaprosesseja muotoilun lähestymistapaa hyödyntäen. Tammikuussa 2018 toteutettu Kestävän Kasvun Sprintti onkin erinomainen esimerkki siitä, miten palvelumuotoilun osallistavilla ja käyttäjälähtöisillä menetelmillä voidaan valmistella poikkihallinnollisia kokonaisuuksia tavanomaisen työryhmätyöskentelyn sijaan.

Hellon ja Valtiokonttorin D9-digitiimi yhdessä fasilitoivat kaksipäiväisen sprintin 25:lle ministeriön asiantuntijalle hyödyntäen siirtymämuotoilun (eng. “Transition Design”) lähestymistapaa tulevan hallitusohjelman suositusten laatimiseksi. Suositukset kehitettiin sprintin aikana poikkiministeriöllisissä tiimeissä ennalta tunnistettujen laajojen yhteiskunnallisten pulmien ratkaisemiseksi hyödyntäen muotoilun metodiikkaa. Sprintin tulosten on tarkoitus jalostua kansliapäälliköiden toimesta suosituksiksi seuraavalle hallitukselle. Työhön ei kohdistu istuvan hallituksen poliittista ohjausta.

Hellonin viisihenkinen tiimi suunnitteli kaksipäiväisen sprintin muotoilujohtaja Zeynep Falay Von Flittnerin johdolla yhteistyössä Valtiokonttorin D9-digitiimin sekä Valtioneuvoston kanslian johtavan erityisasiantuntijan Jouni Varangan kanssa, osallistaen vahvasti myös kaikkia osallistujia. Kestävän Kasvun Sprintin kaltaiset kokeilut ovat räätälöityjä työskentelymenetelmiä, joissa sovelletaan siirtymämuotoilun lähestymistapaa uudella tavalla innovatiivisten ratkaisujen aikaansaamiseksi.

 

Mitä on siirtymämuotoilu?

Siirtymämuotoilu on systeemiteorioita, muotoilun sekä kestävän kehityksen teoriaa ja metodiikkaa yhdistävä lähestymistapa, jolla tavoitellaan toivottuja muutoksia ihmisten, systeemien ja organisaatioiden toimintaan. Siirtymämuotoilun kohteena on usein laaja ja yhteiskunnallisesti merkittävä haaste, kuten ilmastonmuutos tai kansalaisten eriarvoistuminen.

Kansalaisnäkökulma työskentelyn keskiössä

Oma kokemuksemme Kestävän kasvun sprintistä vahvisti uskoamme siihen, että muotoiluajattelua ja siirtymämuotoilun lähestymistapaa soveltaen on mahdollista nostaa kansalaisnäkökulma entistä vahvemmin valtionhallinnon strategiatyön keskiöön tulevaisuudessa.

Jouni Varanka tunnisti suunnitteluprosessin yhteydessä politiikkavalmistelun neljä systeemistä viiteryhmää, jotka koostuvat erilaisista toimijoista yhteiskunnallisessa ekosysteemissä. Asiakkaat ja kansalaiset muodostavat suurimman massan, joilla on eniten erilaisia toiveita ja tarpeita - he käyttävät yhteiskunnan palveluita. Tämän ryhmän ääni on usein vaimea verrattuna vaikuttajiin (työmarkkinatoimijat, liitot, media) ja operaattoreihin, jotka vuorostaan tuottavat palveluita ekosysteemissä (yritykset ja järjestöt). Sääntelijät ovat massaltaan ekosysteemin pienin, mutta vaikutusvaltaisin joukko, jonka vaikutusvalta esimerkiksi hallitusohjelman strategiaprosessissa perinteisesti on kuuluvin. Heille kansalaisten ääni kuuluu usein heikoiten, tai vähintäänkin vaikuttajien ja operaattorien suodattamana.

 

 

Kestävän kasvun sprintissä kansalaisnäkökulma tuotiin mukaan strategisten teemojen työstöön hyödyntämällä videoituja kansalaishaastatteluita ja kansalaisprofiileja, jotka edustivat erilaisten toimijoiden näkökulmia. Työskentelyssä pyrittiin tunnistamaan viiteryhmien välisiä ristiriitoja ja mahdollisuuksia lopullisten suositusten työstämiseksi.

Sprintin lopputuotokset

Sprintin osallistujien palaute kaksipäiväisestä työskentelystä oli pääosin erittäin positiivista. Toteuttamamme palautekyselytutkimuksen mukaan osallistujat arvioivat sprintin hyvänä vaihtoehtona nykyiselle työskentelylle ja suurin osa vastaajista osallistuisi hyvin mielellään vastaavanlaiseen sprinttiin myös tulevaisuudessa. Erityisen hyödyllisenä osallistujat arvioivat sprintin tarjoaman “intensiivisen, systemaattisen ja vuorovaikutuksellisen lähestymistavan, joka tuki yhteisymmärrystä eri ministeriöiden välillä”. Lisäksi perspektiivin avaaminen poikkiministeriöllisten keskustelujen sekä kansalaisperspektiivin kautta arvioitiin erityisen arvokkaana ja hyödyllisenä.

Kestävän kasvun sprintti osoitti, että kahden päivän aikana on mahdollista työstää poikkiministeriöllisiä, yhteiskuntamme kiperiä haasteita soveltaen siirtymämuotoilun lähestymistapaa. Problematisoinnista pystyttiin siirtymään toivotun tulevaisuuden tilan identifiointiin ja luotiin alustava hahmotelma mahdollisten uudistusten ääriviivoista.

 

Siirtymämuotoilun keskeisiä hyötyjä julkisen sektorin organisaatioille:

  • Synergioiden lisääntyminen ministeriöiden välillä. Sprintissä yhteiskunnallisia teemoja tarkasteltiin ministeriöiden yhteisen ongelmanratkaisuprosessin kautta.
  • Ajansäästö. Pitkällisen työryhmätyöskentelyprosessin sijaan työvaiheita voitiin korvata sprintin kaltaisella tehokkaalla ja fasilitoidulla työpajatyöskentelyllä.
  • Ihmiskeskeisyys. Yhteiskunnallisia teemoja ratkaistiin tuomalla kansalais- ja yrittäjyysnäkökulma keskiöön, jolloin kyettiin havaitsemaan eri toimijoiden välisten rajapintojen mahdollistamia uusia avauksia.
  • Yhteistyö. Kahden päivän aikana ministeriöiden työntekijät kykenivät jakamaan näkemyksiä ja luomaan uusia yhteistyömahdollisuuksia jatkossa.

Haluatko kuulla lisää palvelumuotoilun metodien hyödyntämisestä sekä saavutetuista tuloksista? Palaamme vielä kevään aikana syventävällä blogipostauksella siirtymämuotoilun aiheeseen metodinäkökulmasta.  Kerromme  mielellämme lisää, miten voimme hyödyntää palvelumuotoilun keinoja juuri sinun organisaatiosi tarpeisiin.

Lisätietoja antaa:

Pauline Ranta
Client Service Director
pauline.ranta@hellon.com
+358415057255

Lataa maksuton palvelumuotoilun ostajan opas - Hellon